Riuttalan talonpoikaismuseo

Astu aikaan ennen kodinkoneita. Koe aito entisajan maalaistunnelma.

Museo sijaitsee Karttulan kunnan alueella Riuttalan kylässä maantie 5542 varrella noin 50 km Kuopion keskustasta ja 25 km Karttulan kirkonkylästä. Talonpoikaismuseon omistaa Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö, joka pitää rakennuksia julkisesti avoinna ja suorittaa perinne-esittelyä. Alkuperäisiä rakennuksia on 21. Alkuperäisiä - luetteloituja esineitä on n. 1400.

Tilan isäntä oli 1700-luvun puolivälissä Antti Tiitinen, jolta tila siirtyi sisarenpoikien kautta Korhosille. 1800-luvun isännäksi tuli avioliiton kautta Tauno Ikäheimo. Tämän jälkeen tila on kulkenut suvussa isältä pojalle. Äveriäällä tilalla oli kymmenkunta torppaa, joista muodostui itsenäisiä tiloja 1900-luvun alkupuolella. Palvelusväkeä talossa on ollut neljä renkiä ja kaksi piikaa. Talossa asui aikanaan monta sukupolvea ja lisäksi ruokakuntaan kuului isännän sisaria ja veljiä.

Museon yhteyteen on valmistunut uusi tilausravintola, joka palvelee ryhmiä kesän lisäksi myös muina vuodenaikoina.

Vierailu Riuttalassa on ikimuistoinen elämys. Tule ja koe se itse. Tervetuloa!

Riuttalan talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö:
Riuttalantie 719 (katuosoite)
72100 KARTTULA
puh. 050-595 4183

Karttulan kotiseutumuseo

Museorakennus on entinen Karttulan Lainajyvästön viljamakasiini. Vanhin rakennuksesta löytynyt vuosiluku on 1860. Manttaalikunta lahjoitti makasiinin Karttulan kunnalle vuonna 1977. Ensimmäiset esineet saatiin Karttulassa vuonna 1945 perustetun Sourun museon jäämistöstä. Kaikki esineet ovat kunnan alueelta ja on saatu lahjoituksina.

Makasiinin alakerrassa on eteisen lisäksi neljä huonetta, joissa on esillä taloustavaroita, työkaluja ja tekstiilejä. Yläkerrassa on maataloustyökaluja, kalastusvälineitä, suutarintarvikkeita ja pellavanmuokkausvälineitä.

Museo sijaitsee kirkonkylässä, Kirkkotie 28, Karttulan kirkon läheisyydessä.

Tiedustelut (017) 495 303/kansalaisopiston toimisto

Sourun ruukin savupiippu

Karttulan eli Sourun ruukin perustivat venäläiset aatelismiehet. Se sai privilegion v. 1868 ja masuuni valmistui samana vuonna. Se oli alhaalta pyramidinmuotoinen ja ylhäältä pyöreä. Käyttövoimana oli 45 hv:n höyrykone. Masuuni sai kuuluisuutta pitkillä yhtäjaksoisilla puhalluksilla.

Ruukin tuotannon huippuvuosia olivat 1880-luvun alkuvuodet ja 1900-luvun ensimmäiset vuodet. Raudanvalmistus loppui 1907 tai 1908. Saastamoinen Oy osti ruukin maat metsien takia v. 1913. Ruukki purettiin v. 1941 savupiippua lukuun ottamatta.

Ruukin piippu sijaitsee Syvänniemen entisellä teollisuusalueella.

Tiedustelut (017) 495 303/kansalaisopiston toimisto

Rullatehtaan piippu

Syvänniemen rullatehdas aloitti toimintansa 1891. Kesäkuussa 1906 tehdas paloi ja rakennettiin pian uudestaan. Piippu kuitenkin säilyi palossa, joten sitä ei tarvinnut uusia. Myös säilynyt osa seinää on peräisin jo vanhasta tehtaasta. Tehtaan toiminta lakkautettiin 1932 ja rakennus purettiin myöhemmin säilytettyjä osia lukuun ottamatta. Piippuun on kiinnitetty metallilaatta, jossa teksti: "Tällä paikalla on luotu H. Saastamoinen Oy:n teollisuuden alku – Rosenius & Seseman vv 1867-1887 saha – Syväniemi Träindustrie Aktiebolag vv 1889-1897 saha – Syvänniemen Puuteollisuustehdas H. Saastamoinen vv 1897-1932 rullatehdas – ’Yhteiset isänmaan edut ovat silmämääränämme’ Herman Saastamoinen."

Rullatehtaan piippu sijaitsee Syvänniemen entisellä teollisuusalueella.

Tiedustelut (017) 495 303/kansalaisopiston toimisto

Syvänniemen navetta , Hermannitalo

Saastamoinen Oy harjoitti Syvänniemellä teollisuustoiminnan lisäksi laajamittaista maataloustoimintaa. Kookas jugendtyylinen kivinavetta ja tallirakennus valmistui 1906. Siinä oli tilat 140 lehmälle ja 26 hevoselle. Sotien jälkeen navetta jäi vajaalle käytölle, koska suuri osa yhtiön maista siirtyi karjalaisille siirtolaisille. Käyttö navettana loppui 1970-luvun alussa. Rakennuksen omistaa Karttulan kunta ja siinä toimii Teatteri-hermanni. Rakennus toimii myös kyläläisten kokoontumispaikkana ja juhlien pitopaikkana.

Navetta sijaitsee Syvännimellä, Koskenkyläntie 32

Tiedustelut (017) 495 111/Karttulan kunta

Syvänniemen kirkko

Syvänniemen kirkon suunnitteli arkkitehti J.V. Strömberg. Siellä on Kangasalan urkutehtaan vuonna 1926 rakentamat 14-äänikertaiset pneumaattiset urut. Alttaritauluna on taiteilija Arthur Heickelin maalaus "Kristus ristillä", joka saatiin pelastetuksi palavasta kirkosta. Syvänniemen kirkkoa käytetään nykyisin vain kesällä sekä joulun aikaan. Kesäisin avoinna matkailijoille 16.6 – 15.8. klo 9.00 – 18.00

Kirkko sijaitsee Syvänniemellä, Kuttajärventie 117

Tiedustelut Karttulan ev.lut. srk (017) 383 1372/kirkkoherranvirasto ma,ke,pe 9-12

Karttulan kirkko

Palaneen kirkon kivijalan viereen Karttulan kirkonkylään rakennettiin v. 1930 rakennusmestari Sakari Hämäläisen piirustusten mukaan rukoushuone, joka on nykyisin nimeltään Karttulan kirkko. Kirkossa on urkurakentamo Matti Erolan valmistamat 8-äänikertaiset urut ja taiteilija Hilkka Vuorisen suunnittelemat kirkkotekstiilit. Alttaritaulu on Hilja Karolan käsialaa. Kirkon lähellä oleva vanha kellotapuli rakennettiin v. 1844. Karttulan kirkko toimii käytännössä seurakunnan pääkirkkona.

Kesäisin avoinna matkailijoille 16.6 – 15.8. klo 9.00 – 18.00

Kirkko sijaitsee kirkonkylässä, Kirkkotie 23

Tiedustelut Karttulan ev.lut. srk (017) 383 1372/kirkkoherranvirasto ma,ke,pe 9-12

Syvänniemen ortodoksinen rukoushuone

Vuosina 1945-46 siirtyivät Salmin kunnan Varpaselän, Kaunoiselän ja Räimälän asukkaat Karttulaan. Kaipuu omaa rukoushuonetta kohtaan sai heidät suunnittelemaan myös uusilla asuinsijoilla paikkaa, jossa voisi rukoilla ja muistella kotiseutua. Rovasti Miikkolan ehdotuksesta v. 1947 heräsi ajatus oman rukoushuoneen rakentamiseksi, johon Mikko Jokela tarjosi sopivan tontin. Siirtolaiset lahjoittivat rakentamiseen n. 200 runkoa sahapuita. Syksyllä 1949 toimitettiin ensimmäinen jumalanpalvelus. Ikoneja maalasi ja lahjoitti rovasti Mikkola. Kalustoa ja mm. kaksi kirkonkelloa saatiin lainaksi Siilinjärveltä.

Rukoushuone sijaitsee Syvänniemellä, Mihailantie 8

tiedustelut Rautalammin ort.srk (017) 288 2380/kirkkoherranvirasto ti, to 9-12